Skandinaavinen design

Konsepti itsessään juontaa juurensa ikoniseen Design in Scandinavia -näyttelyyn, joka kiersi Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1954–1957. Näyttelyssä kerrottiin skandinaavisesta tavasta istua, maata, syödä, kuvittaa, painattaa, lukea, nähdä, ajatella – lyhyesti: skandinaavisesta elämäntavasta.

Design-näyttely esitteli useiden pohjoismaisten suunnittelijoiden, erityisesti kiehtovien tanskalaisten ja maanläheisten suomalaisten suunnittelijoiden töitä. Se  vakiinnutti käsityksen ”skandinaavisesta" designista”, josta puhutaan vielä tänäkin päivänä.

Mutta hetkonen, mitä tekemistä suomalaisilla on skandinaavisen designin kanssa? Eihän Suomi ole osa Skandinaviaa? Niin, ei olekaan. Ruotsi, Norja ja Tanska muodostavat Skandinavian, johon Suomi ei kuulu. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Maantieteelliset rajat menevät joskus sekaisin Skandinavian niemimaan kanssa, johon Suomi taas kuuluu, mutta Tanska ei. Monimutkaistaaksemme asiaa entisestään, voidaan puhua myös Fennoskandian maantieteellisestä alueesta, johon kuuluvat Norja, Ruotsi ja Suomi. Siksi lienee helpointa puhutakin Pohjoismaista. Pohjoisen valosta, Pohjolan taianomaisen valon kymmenistä sävyistä ja luonnosta kesäyön alla.

Ennen luonnosta puhumista on hyvä mainita pari sanaa historiasta. Mikään ei synny tyhjiössä, eikä mikään elä siellä. On ymmärrettävä meitä ympäröivää kultuuria. 1900-luvun taitteessa Arts & Crafts -liike liike oli voimissaan. Art Nouveau, Wienin sesessionistit ja kubismi vaikuttivat taiteilijoiden tapaan nähdä maailma. Oli kaiken muuttanut sota. Saksalainen Bauhaus, Hollannin De Stilj. Hullu 1920-luku, modernismi ja funktionalismi. Seuraava sota.

Toisen maailmansodan jälkeen sosiaalidemokratia vakiinnutti uusia tuottamisen ja kulutuksen muotoja Pohjoismaissa. Uudet korkealaatuiset tuotteet olivat käden ulottuvilla ja kohtuuhintaisia. Design ei ollut enää vain rikkaita ja hyvin toimeentulevia varten. Suuri edelläkävijä oli naapurimme Ruotsi, jotka ovat antaneet ehkäpä tärkeimmän panostuksen Skandinaavisen designin syntyyn. Rohkeiden ja uskaliaiden suunnittelijoiden joukossa olivat myös erikoiset suomalaiset Alvar Aalto ja Eero Aarnio, sekä tanskalaiset Arne Jacobsen ja Verner Panton. Heidän tarjoiluvaununsa ja S-tuolinsa valloittivat maailman.

Kauneuden ja toimivuuden harmoniasta tuli pohjoismaisen suunnittelun tärkeimpiä elementtejä. Pioneerisuunnittelijat kehittivät uusia nerokaita tekniikoita puun ja vaneerin taivutukseen. He kokeilivat erilaisia ratkaisuja muovia ja vaahtomuovia apuna käyttäen, kuitenkaan ikinä menettämättä otettaan skandinaavisesta ilmeestä – kevyistä väreistä, selkeistä linjoista ja minimalistisesta designista. He eivät myöskään luopuneet itsepäisestä ajatuksesta, jonka mukaan vähemmällä saa aikaan enemmän: kyseessä oli kauneuden ja toimivuuden yhdistelmä. Ja jälleen kerran on puhuttava pohjoisen luonnosta, ilmastosta ja pitkän, pimeän talven sekä lyhyiden, taianomaisten kesäöiden välisestä kontrastista. Luonto on ensimmäinen ja viimeinen inspiraation lähde; jonnekin sinne saattaa olla kätketty kaiken ydin.

Toimivuus on aina ollut tärkeää heille, jotka ovat tahtoneet selviytyä, sillä tässä maailman kolkassa sääolot olivat kovat ja keinot harvat. Mutta kauneutta riitti soilla, lakeuksilla ja metsissä, merellä ja karuilla rannoilla. Tästä syystä kauneus ja toimivuus ovat erottamattomia – ja täten skandinaavisen designin sydämessä. Sen pituinen se? Ei, ei lähelläkään. On tarpeetonta sanoakaan, että tämän päivän skandinaavisen designin filosofia ja estetiikka muokkaavat maailmaa yhä, ehkä vielä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ne muistuttavat meitä toimivuudesta, kauneudesta ja ympäristön huolehtimisesta, meidän kaikkien hyväksi.

Sitä on pohjoismaalainen design.

Palaa Inspired by Scandinavia -blogiin